Niin silloin mahdollisimman helposti puettavat vaatteet vie voiton. Esikoinen oppi jo pukemaan hienosti itse, niin hänellä ei sitä ongelma ehkä esiinny yhtä niin voimakkaasti. Mutta kuopus pistää vastaan mitä osaa ja jaksaa, ja onhän tossa pienessä pölkyssä jo voimaakin (ja temperamentti, kiinni ei saa pitää, vasten tahtoa ei mikään onnistu). Me harkitaan miehen kans, et hänestä tulee varmaan painija, niin ketterästi poika pääse lukoista ja vihaa selällä olemista. :)
Mutta asiaan: haalarit on sellaisille lapsukaisille ovelat, kun vetää päälle yhdellä vetsakrin vedolla (tai muutamalla nepillä).
Ensin tein kuopukselle collegesta haalarit, kaavana OB:n jumpsuit ilman huppua ja kanttauksia. Lisäsin neppilistan ja sanon, ettin ihan virheettömästi onnitunut, mut ei onneksi näy päälle.
Ja esikoiselle tollainen palapelihaalari Eurokankaan joustiksesta. Hihat viskositrikoosta. ettei tule vauhtiveikalle liian kuumaksi. Ensimmäisen kerran tein kaaritaskut ja ihan kivat tuli. Sovitusvaiheessa huomasin, että 98 koko oli jaloista liian lyhyt, niin lisäsin noi keltaiset raidat polville.
Ihanat puvut ja pienempi oikea sähköinsinööri :)
VastaaPoista