tuttinauhoja

Parin minuutin homma ja kaksi tuttinauhaa valmiina. Tarvikkeet Nappikauppa Punahilkasta.

Teipityttää

Mä on sellaista ihmetyyppiä, että kun näen jotain kiva, pakko päästä kokeilemaan. Haen tarvikkeet, mut sit varsinainen toteutus jää idean tasolle. Nytkin on kuvasiirtopaperia, kukkaron kehyksiä, vaikka mitään maaleja, tapettia jne, mutta en pääse tekemään millään. Monessa blogeissa ja idealehdissä on ollut niitä kuvioteippejä ja kivan näköisiä niitä onkin. Heti oli pakko käydä ostamassa kotiin omia (ihan Timarista hain, en jaksanut nettiä selailla) ja vasta sitten rupesin miettimään, mihinkö niitä pistäisin?
Tässä pikavision totetus:

Hilloo säilöön!!!

Nyt sain ensimmäiset hillot pitkästä aikaa keitetty ja nätisti purkkeihin laitettu. Miellä on vähän lasipurkeista puutetta, kun isäntä kantaa ahkerasti kaikki pois keräykseen lähes heti. Nyt olen kieltänyt heittämästä pilttipurkit pois, kun ajatuksena oli järjestellä mausteet niin kuin Annukan aurinonkosissa oli  laitettu. Nyt kuitenkin joutuivat eka hillopurkeiksi. Ja näppärä koko on, meillä aina lojuu jääkaapissa isoja hillopurkkeja pitkään, ehkä noissa pienissä hillo häviää nopeammin :)

Koukkuun jäin...

Ensimmäinen pitsiliina valmistui. Mulla jäi Kotiväkeä kukkahuivin jälkeen ja päätin virkistää vähän taitoja virkkaussaralla. Dianan virkkausmaailmasta (4/2012) löytyi sopivan helppo ohje ja muutaman purkkauskerran jälkeen siniset ananakset ovat valmiina. Kun lankaa ei riittänyt ihan ohjeen mukaiseen toteutukseen, niin jäi yksi mallikerta pois ja sovelsin vähän reunan. Mutta siitä tulikin ihan reilun kokoinen, ilmeisesti langan paksuudesta johtuen, halkaisija on 43 sm. Nyt yritän keksiä sille käyttöä, kun väri ei ole ihan meidän sisustukseen sopiva, tai en muutenkaan vielä sisäistänyt pitsiä sisustuksessa -ideaa (lienekö jotain lapsuuden traumoja mummolassa :)), vaikka ihana se on, ja tykkään sellaisia tehdä. No, ehkä yön pimeinä tunteina saan jonkin oivalluksen tai kelpuutan lahjaksi...

Pitää vielä pingottaa tai höyryttää, mut kun oli kiire laittaa ja kerrankin rauhallinen hetki.

Lanka: Novita Kotiväki
Koukku: 2 mm
Malli: Dianan Virkkausmaailma 4/2012

pehmopalikoita

Olen kankaattomalla ja langattomalla kuukaudella (eli en osta kankaita eikä lankoja ja tarkoitus on tuhota mahdollisimman paljon edellämainittuja). Se tuhoaminen on ollut jotenkin kauhean haastavaa, parhaani mukaan yritän kestää sen ostamisen kieltoa (olen retakhtanut vaan kerran, kun Lankamaailma avattiin Turkuun ja kävin tietenkin ekana päivänä siellä, mut pysyin tiukassa 10 € budjetissa), mutta ompeluun en saa aikaa... Ja sit keskityn sellaiten tilkkujen tuhoamiseen, ne ärsyttää, kun kaikki korit on silppua täynnä, enkä tietenkään voi mitään heittää menemään.
Mut tässä on pienen tilkkutuhoamisoperaation tulos:

 Kaks alimmaista ovat ihka tuoreet, sydänpalikka on tehty aikoja sitten, siinä oli muitakin kuvioita, mut kun sen ihan ekana, niin kuviot olivat ihan vinossa, niin purin ne pois. Ehkä kirjon jotain tilalle jos jaksan. Päällimmäisessä erilaisiä autoja. Sisällä on kulkuset ja herneillä täytettyjä yllätysmunien muovimunat. Noppapalikkoiden seuraksi jossain harmaassa tulevaisuudessa voi valmistua jokin iso pelimatto, vaikka Kimblen mallisena...

monster truck

Esikoiselle kääntöhuppari tuskan kautta valmiiksi. Kanttaukset ei kestä lähikuvaa, mutta menivät jo paremmin kuin viimeksi. Kai tässä kehittyy pikkuhilja. Taskut menivät ihan eri korkeudelle, tai siis toinen pussittaa enemmän, nii alareuna on eri korkeudella. Neppejä survasin (vaan) kolme ylimääräistä, mutta pääasia, että käyttäjä tykkää! vaikka on äidin tekemä :) Seuraavaksi, jos ompelen sellaisen takin, niin teen taskut ja etukappaleen yhtenäisenä ja leikkaan vasta kun on taskut ommeltu. Eliminoisi todennäköisesti ainakin toisen ongelman.

 

Autotrikoo Triteksista, joustofroteet Eurokankaasta ja resori tuoreesta Kangastukkukimpasta. Ärsyttää toi tasku, mut jos käyttää vaan toispuolisesti ihan käypä huppari :)

iskän pipo, josta tulikin pojan :)

Mieheni on jo pitkään kinunut itselleen kesänpipon, johon se halusi reikiä (pitsiä ilmeisesti). Hän tykkäsi mun piposta, mut minun mielestä se on liikaa naisellinen. Tehdessä Ribe Lace boleroa tajusin, et siinä olis sellainen pitsi, jota voi kokeilla miehen pipon ja ei muuta kun kokeilemaan. Varastostasin nappasin Bamboo and Pearls -kerän (Tinttamarellista ostettu) ja parissa illassa Olympialaisia seuratessa semmoinen pipo syntyi.
Ja kun en ikinä koetilkkuja tee, aloitin 80 silmukalla ja näköään miehen kokoon tarttis noin 12 vielä lisätä. Mut poika sai uuden pipon :)

P.S. ihana lanka, mä oon ihan koulussa bambuun, vaikka se halkeilee...